keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Naapurikaupungin riennot

Marraskuun lopulla vietin lauantain naapurikaupungissa, Hyvinkäällä. Tikkasin kalenterin täyteen ohjelmaa. Ketään en saanut houkuteltua seuraksi, mutta en antanut sen häiritä. Siispä matkaan!


Aloitin myöhäisellä lounaalla Obelixissa, pitihän sitä tankata, kun seuraavaksi olin matkalla viinitastingiin. Mutta ensin siis ruokaa.


Obelix sijaitsee nykyisin vanhan Villatehtaan viehättävässä punatiilisessä rakennuksessa. Samassa tilassa,  jossa aiemmin toimi ravintola nimeltä Paloma ja jossa kävin monet kerrat erilaissa Hyvinkään Viiniklubin järjestämissä viini&dinner -tilaisuuksissa. Ravintolan sisustus on viihtyisä ja tunnelmallinen.


Marraskuun lopun lauantai-iltapäivä oli kovin kiireinen, mutta onnistuin kuitenkin ilman pöytävarausta saamaan paikan, ehkä ainoasta vapaana olleesta kahden hengen pöydästä.  Ja tässä varmaan elämäni ensimmäinen kuva vesilaseista :)


Alkuruuaksi otin olutpaneroituja sipulirenkaita valkosipulimajoneesilla (5,50 €) ja tykkäsin näistä kovasti!


Pääruuan osalta päädyin  Obelixin karitsaan. Karitsan sisäfileetä, valkosipuli-punaviinikastiketta ja karamellisoituja juureksia (29,50 €). Kaikki oli niin hyvää, liha aivan täydellistä.

Viininä läpi aterian Jacob's Creek Double Barrel Shiraz (7,40 € / 12cl). Erittäin täyteläinen, keskitanniininen, marjainen, mausteinen, tamminen. Viini löytyy myös Alkon valikoimista (18,40 €), tosin vähän eri kuvauksella: täyteläinen, tanniininen, karhunvatukkainen, herukkahilloinen, luumuinen, kevyen mokkainen. Niin voimakasta muistijälkeä ei viini jättänyt, että pystyisin sanomaan, kumpi kuvaus on osuvampi. Katsotaanpa vielä huvin vuoksi kolmaskin luonnehdinta samasta tuotteesta! Viini -lehti antaa juomalle kolme tähteä (=laadukas ja hyvin tehty), mutta moittii liian kalliiksi. Kertovat viinistä löytyvän tiivistä, tummasävytteistä marjaa, karhunvatukkaa, mustaherukkaa, paahteista mausteisuutta, muhevaa multaisuutta, tammen tuomaa aromikkuutta sekä savua. Tämähän tässä viiniharrastuksessa onkin kiehtovaa, jokainen suu löytää viinistä omanlaisensa aromit, eikä kukaan ole väärässä, vaan kaikki ovat oikeassa!

Kokonaislaskuni 57,50 € sisälsi kahden ruokalajin ja viinilasillisen lisäksi vielä jälkiruuaksi sangen maukkaan amarettokahvin. Oikein hyvä hinta-laatusuhde tällä lauantailounaalla.


Hyvinkään Viiniklubin tastingin aiheena oli Itävalta ja se järjestettiin kaupungintalon aulassa toimivan kahvila Donnerin tiloissa. Pidän kovasti itävaltalaisista valkoviineistä, mutta en ymmärrä heidän punaviinejään lainkaan. Maistossa kahdeksan viiniä ja lisukkeena teemaan sopivaa pientä purtavaa.


Tasting aloitettiin kuohuvalla.  Loimer Extra Brut ei löydy Alkon valikoimista, mutta kannattaa ehdottomasti painaa mieleen. Perinteisellä menetelmällä valmistettu sekt on tuotettu alusta loppuun biodynaamisin menetelmin. Paahteista briossia, eleganttia kermaisuutta, eloisaa hapokkuutta. Erittän samppanjamainen. Rypäleinä Grüner Veltliner, Zweigelt ja Pinot Noir.  Pidin kovasti!


En juurikaan yllättynyt kun tastingin suosikkini löytyivät valkoviinien joukosta! Ja molemmissa Grüner Veltliner, joka kuuluu valkoisten suosikkirypäleitteni joukkoon.

Laurenz V ei nimestään huolimatta saanut minua ihan laulamaan (Singing Grüner Veltliner), mutta tykkäsin tästä todella paljon. Omenaa, persikkaa ja sitrusaromeja sekä tyypillistä Veltlinerin mausteisuutta ja ripaus valkopippuria. Raikas, sopivan hienostunut tyyli, joka sopii erinomaisesti vaikkapa äyriäisille. Tuote ei ole Alkon valikoimissa.

Toinen, vaiko jo kolmas suosikkini oli Weingut Sepp Moser Grüner Veltliner Breiter Rain. Aivan erityylinen, mitä edellinen. Vaativampi, ei ihan mikään lipittelyviini, enemmänkin ruokajuoma. Kuiva, hunajainen, ananasta, eksoottista hedelmäisyyttä. Voimakkaassa tuoksussa edellisten lisäksi ketunleipää ja ruohosipulia. Noh, näitä minä en kyllä löytänyt! Öljyinen rakenne, intensiivinen, pitkä maku. Aivan kertakaikkiaan loistava viini! Tätäkään ei Alkon hyllyiltä löydy. Harmi.


Tässä koko maisteltu rivistö. Kolme punaista, jotka kaikki jäivät osaltani juomatta. Aivan liian kevyt makumaailma, mustaherukkamehumaisia osin. Ohi. Ei jatkoon!


Ohjatun tastingin jälkeen pääsimme maistelemaan viinejä vielä itävaltalaismaisten herkkujen kanssa. 15 kuukautta kypsytetty vuoristojuusto oli erityisesti mieleeni! Se oli hankittu Juustosopista, joka on Tampereen ainoa yksityinen juustojen erikoisliike ja sijaitsee Kauppahallissa. Siellähän pitää seuraavalla Tampereen reissulla käydä! Tarjolla oli vielä lisäksi mm. ilmakuivattua kinkkua ja rasvalammasta.


Kolmas kohteeni Hyvinkää -päivänä oli Hyvinkääsali ja siellä Kulkuriteatterin esitys Punainen Rubiini. Vuoteen 1908 sijoittuva historiallinen pukudraama, jossa pietarilainen kreivitär lähetetään toipumaan sydänsuruistaan Hyvinkään parantolaan. Tarina vaikutti mielenkiintoiselta, mutta liekö syynsä tuhdilla lounaalla ja viineillä, niin olin lähinnä nukahtaa esitystä seuratessani. Tai sitten se pääsi vasta väliajan jälkeen vauhtiin ja muuttui mukaansatempaavammaksi. Tiedä häntä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti