Ruisnäkkäri

Ruoka- ja viinilehtien resepteissä kuvat ovat tärkeitä. Ne pysäyttävät. Vaikka tyypillisesti luenkin lehden kannesta kanteen, niin silti herkullinen kuva on se, joka innostaa kokkailuun. Näin on myös ruokakirjojen kanssa, visuaalisuus on tärkeää. Ruisnäkkärihän ei noin lähtökohtaisesti kuulosta niin kovin houkuttelevalta, mutta jos saat käsiisi tämän nimenomaisen Viini -lehden, niin kuva sivulla 48 kyllä pysäytti!

Ruisnäkkäri

pellillinen

Viini -lehti 8/2016

2½ dl ruisjauhoja

1½ dl siemeniä (auringonkukka, kurpitsa)

3 rkl seesamin- ja/tai pellavansiemeniä

1 tl suolaa

2½ dl vettä kiehuvana

½ dl oliiviöljyä

Ruisjauhot on hankittu Hyvinkää REKO farmarinmarkkinoilta ja kyseessä on Krannin tilan tuote. Pyrin nykyään ostamaan myös jauhot suoraan tuottajalta. Ja huomaa, pakkaukset ovat todella tyylikkäät, joten jauhopussit voi esteetikkokin jättää näkyville.

Sekoita kuivat aineet kulhossa. Lisää joukkoon kiehuva vesi sekä oliiviöljy. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Painele taikina leivinpaperin päälle ja kauli ohueksi levyksi. Paista 150 asteisessa uunissa 50 minuuttia. Anna jäähtyä rauhassa, näkkäri rapeutuu jäähtyessään. Rapeutuminen ottaa sitten aikansa, sopiva rapsakkuusaste saavutettiin vasta seuraavana päivänä. Muista, älä säilytä näkkäriä missään umpinaisessa muovirasiassa, silloin ei rapeutumista tapahdu. Tai se tapahtuu hyyyyviiiiin hitaasti.

Seuraavalla kerralla yritän saada taikinan vieläkin ohuemmaksi levyksi. Ja koska kaipasin suolaa, niin seuraavalla kerralla ripottelen taikinalevylle vielä vähän sormisuolarakeita.

Monikäyttöinen pikkupurtava, joka pysyy paremmin kasassa, mitä sinänsä superherkullinen siemenleipä, jonka ohjeen löydät täältä, klik. Lehtikuvassa oli palasien päälle koottu pieniä kekoja mustapippurituorejuustosta, punasipulihakkeluksesta ja muikun mädistä. Se olisikin mainio tarjottava vaikkapa tervetulotoivotuksena alku(samppanja)maljojen kanssa. Minulla näissä kuvissa kovinkin arkisesti karpalo-maksapateeta ja palvikinkkua. Hyvin maistui!

Kehittelyä jatkettu!

Ehdottomasti paras rakenne tulee, kun taikinalevyn kaulii mahdollisimman ohueksi kahden leivinpaperin välissä. Kiertoilmalla paistaen näkkäristä tuli niin rapeaa, että parin päivän kuivattelua ei lainkaan tarvittu :)

Olen myös maustanut taikinaa hippusella kuivattua valkosipulia ja ripotellut päälle sormisuolaa ennen paistamista. Myös taikinapyörällä ruuduttaminen ennen paistamista kannattaa tehdä, niin palat eivät lohkeile miten sattuu. Paistamisen jälkeen näkkäri on jo niin kovaa, että ruudutus ei onnistu. Tästä on tullut herkku, jota teen ainakin kerran viikossa! Nam.