tiistai 3. kesäkuuta 2014

WineSisters mökkeilee


Viiniklubi kun lähtee mökkireissulle, niin silloin ei ruuan ja juoman suhteen säästellä. En ole koskaan ollut mukana toteuttamassa tämmöistä menua, minkä saimme aikaan Mäntyharjun maisemissa mökillä, jossa kuitenkin vedet lämmitettiin ja tiskaus hoitui ihmistiskikoneilla. Tämän jälkeen termi "Mökkiruoka" nousee tyystin uudelle tasolle. Ihan superia!



Tavaraa oli matkassa PALJON, kaksi autoakin tarvittiin, sillä kuusi naista ja kuuden naisen viikonlopputavarat olisivat oikeastaan tarvinneet rekan. Siihen sitten ruuat ja viinit päälle. Sekä pastakone! Juupa juu, teimme itse omat pastamme. Tietenkin :)

Retkemme kaava noudatteli Hirvensalmen reissujen reittiä siltä osin, että osa ostoksista tehtiin jälleen Heinolan Heilassa. Makkaroita, palvikinkkua, ilmakuivattua kinkkua, yrttejä ja TIETENKIN lihapiirakat ja karjalanpiirakat matkaevääksi. Plus vielä rieskanäkkäriä, joka oli uusi herkullinen tuttavuus, niin herkullinen, että sitä piti kotimatkalla hakea vielä lisää....... Kuten myös porkkanasämpylöitä!


Perjantai-illan menu
Varhaisperuna-kevätsipulisalaatti
Halloumisalaatti
Parsapiiras


Tein jo etukäteen meille mukaan vanhan tutun parsa-parmesanpiiraan, jonka ohjeen löydät täältä, klik. Kaikki muut reseptit sain emännältämme, enkä valitettavasti tiedä niiden alkuperää. Mutta haitanneeko tuo?

Varhaisperuna-kevätsipulisalaatti
neljälle

1 kg varhaisperunoita
2 rkl majoneesia
1 dl kermaviiliä
suolaa ja valkopippuria
1 nippu kevätsipulia
2 rkl kaprista

Keitä perunat ja puolita ne lämpiminä (tämä osuus oli tehty valmiiksi jo kotona). Sekoita keskenään kermaviili, majoneesi, suola ja valkopippuri. Kääntele perunoiden sekaan.



Suikaloi kevätsipulit ja sekoita sekä ne että kaprikset mukaan. Anna maustua kylmässä tarjoiluun asti. Ja nyt on kyllä pakko sanoa, että tämä on ensimmäinen maistamani perunasalaatti, jota halusin lisää!

Halloumisalaatti
 kuudelle

1 paketti halloumijuustoa
tomaatteja
paprikoita
½ cantaloupemeloni
rucolaa ja romainesalaattia
mustapippuria
suolaa
oliiviöljyä
basilikaa
balsamicoa

Ohjeen mukaan halloumijuustoa liotetaan kylmässä vedessä tunti suolaisuuden vähentämiseksi. Näin en ikinä tee itse, emme tälläkään kertaa. Eli tee, miten haluat, jos et suolasta pidä, niin liota.


Halkaise tomaatit ja poista niistä kannat. Paloittele paprikat. Asettele tomaatit ja paprikat uunivuokaan. Suolaa, pippuroi ja mausta basilikalla. Lusikoi vielä oliiviöljyä päälle ja sitten 200 asteiseen uuniin n. 30-40 minuutiksi riippuen vähän siitä, kuinka pehmeiksi haluat ne.


Viipaloi juusto ja grillaa viipaleet. Grillissä tai paistinpannulla, miten vaan.


Revi rucola- ja romainesalaatit kulhon pohjalle ja asettele lämpimät tomaatit ja paprikat päälle.


Lisää kuutioitu meloni ja juustoviipaleet. Sekoita uunipannulle valuneeseen liemeen tilkka balsamicoa ja kaada liemi kastikkeeksi salaatille.



Juomana meillä oli portugalilainen Suape Vinho Verde 2013 (9,40 €). Kuiva, hapokas, hennon helmeilevä, päärynäinen, sitruksinen sekä kevyen yrttinen. Viiniä on suositeltu nimenomaan salaateille ja piirakoille eli varsin nappiin osunut valinta siis

Lauantai-illan menu
Parmankinkkua, mozzarellaa ja viikunoita
Vuohenjuusto-sieniraviolit voi-salviakastikkeessa
Parmesaanilla kuorrutettua kananpoikaa
Valkosuklaa-pannacotta ja mansikkasohjo

Parmankinkkua, mozzarellaa ja viikunoita
4-6:lle alkuruokana

2 palloa mozzarellaa, mieluiten buffalaa
2 pakettia parmankinkkua (n. 200 g)
 -> tämä korvattiin 6 siivulla Heilan ilmakuivattua kinkkua
8-10 tuoretta viikunaa
oliiviöljyä
mustapippuria
rucolaa

Alkuperäisen ohjeen mukaan kinkku ja mozzarella revitään paloiksi ja sekoitetaan viikunalohkojen kanssa salaatiksi. Me emme tehneet niin, vaan kuten alla olevasta kuvasta näkyy, kaikki aseteltiin kauniisti lautaselle, eikä sekoitettu mitään. Mustapippuria ja oliiviöljyä sittten vaan mausteeksi. Mikäli tarjoat italialaisen menun, niin tämä on loistava aloitus.

Lisukkeena vielä pataleipää, johon oli pilkottu sekaan aurinkokuivattua tomaattia. Olipa hyvää! Seuraavalla kerralla taikinaan voisi tomaatin kaveriksi lisätä vielä basilikaa.



Vuohenjuusto-sieniraviolit
kahdelle pääruokana, neljälle alkuruokana

8 raviolia

Pastataikina
2 kananmunaa
170 g vehnäjauhoja, mieluiten durumjauhoja
1 rkl oliiviöljyä

Täyte
100 g vuohenjuustoa
200 g herkkusieniä (meillä suppilovahveroita)
nippu kevätsipulia tai vaihtoehtoisesti tavallista sipulia tai pala purjoa
suolaa
mustapippuria

Jos on mahdollista, niin tee pastataikina hyvissä ajoin, joko aamulla tai jopa edellisenä iltana, niin se on helpommin käsiteltävää.

Riko kulhossa munien rakenne rikki, lisää oliiviöljy ja jauhot. Vaivaa kovaksi taikinaksi, muotoile palloksi, kääri kelmuun ja laita jääkaappiin lepäämään.



Täytettä varten pilko sipulit ja sienet, paista ne pannulla ja mausta suolalla + pippurilla. Leikkaa vuohenjuusto viipaleiksi.










Ota pastataikina jääkaapista ja jaa se kahteen osaan. Tee ensin toisesta palasta pastakoneella pitkä levy ja laske se jauhotetulle alustalle.














Laita levyn päälle tasaisin välein vuohenjuuston siivut ja niiden päälle sieni-sipuliseosta.
















Tai toisinpäin, kuten me näemmä teimme......














Tämän jälkeen kauli pastakoneella toinen taikinapala samoin pitkäksi levyksi. Kostuta ensimmäistä taikinalevyä kevyesti vedellä, jotta pastalevyt tarttuisivat hyvin toisiinsa. Nosta vastakaulittu pastalevy täytteiden päälle ja painele levyt tiiviisti yhteen.










Leikkaa ravioleiksi ja nosta se jauhotetulle lautaselle odottamaan kypsennystä.








Laita raviolit kiehuvaan veteen. Keitä noin 3-4 minuuttia, kunnes raviolit nousevat pintaan.

Tarjoa salvia-voikastikkeen kera ja raasta päälle tuoretta parmesaania sekä ripottele tuoretta basilikaa.

50 g voita
nippu tuoretta salviaa
loraus valkoviiniä (tai sitruunamehua)


Sulata voi kattilassa, lisää salviasilppu ja käristä se voissa. Lisää viini tai sitruunamehu. Mausta tarvittaessa suolalla. Nam.


Näille molemmille alkuruuille meillä oli tarjolla kahta eri proseccoa.


Ensimmäisenä Soligo Prosecco Brut (9,98 €), erittäin kuiva, keskihapokas, päärynäinen, kypsän sitruksinen ja kevyen mineraalinen. Viinilehti antaa vaatimattomasti vain yhden tähden (helppo arkiviini) ja moittii vielä liian kalliiksikin. Liekö kevätaurinko meidät huumannut, mutta emme me tätä nyt näin kehnona pitäneet!

Toisena sitten tämän kevään uutuus (muistaakseni), Fiorentino Prosecco Extra Dry (9,97 €). Erittäin kuiva, hapokas, sitruksinen, kevyen viheromenainen ja hennon yrttinen. Ja sama tuomio Viini -lehdeltä! Minä ainakin pidin tästä, eikä viini lainkaan jättänyt minun nieluuni mitään lievästi karheaa jälkivaikutelmaa, kuten arviossa sanottiin. Olen entistä vakuuttuneempi, että nämä molemmat on vielä tänä kesänä testattava. Jos ei muualla, niin laiturin nokassa, auringon paisteessa.

Pääruuaksi oli sitten vuorossa parmesaanilla kuorrutettua kananpoikaa, kahden hengen annokseen tarvitset:

2 broilerin rintafileetä
2 munanvalkuaista kevyesti vaahdotettuna
2,5 dl raastettua parmesaania
rouhittua mustapippuria
2 rkl öljyä
2 kypsää tomaattia viipaleina
silputtua basilikaa
silputtua kevätsipulia (ei ollut alkuperäisessä ohjeessa)
balsamiviinietikkaa ja oliiviöljyä
sormisuolaa

Leikkaa rintafileet halki niin, että saat kaksi ohutta, litteää viipaletta. Kasta viipaleet munanvalkuaiseen ja kääntele parmesaani-mustapippuriseoksessa.


Kuumenna öljy pannulla ja ruskista fileitä 2-3 minuuttia kummaltakin puolelta tai kunnes ovat ruskistuneet ja täysin kypsät.


Asettele lautasille tomaatti, kevätsipuli ja basilika. Ripottele pinnalle sormisuolaa, mustapippuria, balsamiviinietikkaa, oliiviöljyä ja nosta broilerin fileet vierelle.


Broilerin kanssa pääsimme herkuttelemaan hieman harvinaisemmalla viinillä, alsacelaisella Rotenberg Pinot Grisillä, vuodelta 2004. Alkossa tämän viinin vuosikerta 2009 maksaa tilausvalikoiman puolella 50,30 € ja kyllähän tässä todellisesta herkusta oli kyse!


Tämän mahtavan, toukokuisen hellepäivän lempeän lämpöisessä illalla ulkosalla nautitun illallisen kruunasi jälkiruoka ja varsinkin aivan loistava jälkiruokaviini!

Valkosuklaa-pannacotta ja mansikkasohjo
kuusi annosta

3,5 dl kermaa
1,5 dl maitoa
130 g valkosuklaata
2-3 liivatelehteä
2 tl vaniljasokeria (huom. ei mitään vanilliinisokeria!)

Sohjoon:
300 g mansikoita, pakastetut käy myös
1 limen puristettu mehu tai 2 rkl valkoviiniä
2 rkl tomusokeria

Aloita pannacottasta. Liota liivatteet kylmässä vedessä. Kiehauta kerma, maito ja vaniljasokeri kattilassa. Ota kattila liedetlä ja sulata seokseen pilkottu valkosuklaa. Purista liivatteista ylimääräinen vesi pois ja sekoita ne huolellisesti kermaseokseen. Mikäli suklaa ei ole jäähdyttänyt seosta kädenlämpöiseksi, niin laita kattila kylmään vesihauteeseen ja sekoittele jatkuvasti, kunnes haluttu lämpötila on saavutettu. Siirrä vasta sitten tarjoiluastioihin. Tämä sen vuoksi, ettei suklaa hyytymisaikana erottuisi muusta massasta. Laita annokset jääkaappiin hyytymään pariksi tunniksi.


Tee mansikkasohjo. Sulata mansikat ja paseeraa siivilän läpi. Lisää limemehu tai valkoviini sekä tomusokeri. Kaada seos pieneen pakastepussiin ja laita pakkaseen jähmettymään litteänä levynä. Murskaa jäätynyt seos pussissa ja annostele sohjo annosten päälle. Tarjoile heti.


Viininä italiateemaisesti Sangallo Vinsanto di Montepulciano (18,98 €), makea, hapokas, aprikoosinen, viikunainen, keltarusinainen, hunajainen, vivahteikas, mausteinen ja hienostunut. Todellakin! Viini sopii makeiden, erityisesti runsaan suklaisten jälkiruokien lisäksi myös koville, suolaisille juustoille. Ja tälle Viini-lehtikin on lämmennyt antaen neljä tähteä (harmoninen, laadultaan erinomainen ja vielä edullinenkin!).


Upea päätös upealle aterialle!

Aamiaiset

Molempien aamujen aamiaiselle tein pataleivät. Niistä on tullut kyllä oikea hitti tämän kevään aikana! Lauantaisen leivän taikinaan oli murskattu kuivattuja suppilovahveroita, samoin sunnuntai-aamuiseen. Sunnuntaisessa oli vielä lisämaustetta, kun vaihdon nesteen suppilovahveroiden liotusnesteeseen. Hyvää tuli! Muista vaan, että kuivattujen mustatorvisienten liotusvettä ei voi käyttää, se on kuulemma kitkerää. En kylläkään ole kokeillut.......



Uppomunia, ilmakuivattua kinkkua, parsaa, juomana mimosat. Ah, elämää!

Välisamppanja

Viiniklubimme traditioihin kuuluu ns. välisamppanja. Tämän entuudestaan testaamattoman juoman nautimme jo perjantaina. Sopivassa välissä.


Champagne Henriot Demi-Sec oli nimestään huolimatta varsin kuiva. Juoma oli taxfree-tuontia, joten siitä ei löytynyt tarkempaa tietoa. Alkon tilaus- ja erikoisvalikoimista löytyy kyllä saman tuottajan tuotteita, joita voisi ehkäpä joskus jopa testata.

ABC-tasting

Viikonlopun opetusosuus oli ns. ABC-tasting, jossa maistelussa oli Amarone, Barolo ja Chianti. Tosin maistelu suoritettiin juurikin päinvastoin eli kevyemmästä tuhdimpaan suuntaan. Italia on Ranskan ohella maailman suurin viinituottajamaa ja nämä kolme perinteisistä lajikkeista valmistettua viiniä ovat niistä suosituimpia.


Castiglioni Chianti 2011 (11,99 €) on keskitäyteläinen, tanniininen, hapankirsikkainen, kevyen yrttinen ja hennon mausteinen. Rypäleinä Sangiovese ja Merlot. Viini sopii mainiosti sekä liharuuille ttä juustoille. Viini-lehti antaa kolme tähteä (laadukas ja hyvin tehty, hinta vastaa laatua) ja suosittelee seuraksi yrttistä lihapataa.

Fenocchio Barolo 2010 (29,90 €) on täyteläinen, erittäin tanniinen, hapokas, hapankirsikkainen, karpaloinen, mausteinen, tamminen ja vivahteikas Nebbiolo-rypäleestä valmistettu riistaviini. Olimme hämmentyneitä. Kuvaus ei lainkaan tuntunut vastaavan sitä, mitä koimme. Kukaan meistä ei olisi ollut valmis sijoittamaan kolmeakymppiä tähän viiniin. Viini tuntui meistä mitään sanomattomalta. Outoa, sillä viiniraamattuni eli Viini-lehti antaa tälle täydet viisi pistettä (tyylikäs huippuviini, jonka hinta vastaa laatua). Tässä on hyvä esimerkki siitä, että vaikka viini olisi kuinka kehuttu ja ylistetty, niin välttämättä se ei omassa suussa saa aikaan samanlaista vaikutusta. Yksi tykkää yhdestä, toinen toisesta, näinhän se menee!

Viimeisenä maisteluun meni Amarone della Valpolicella di Emilia 2010 (24,90 €), täyteläinen, tanniininen, makean marjainen, kypsän kirsikkainen, mausteinen ja lämmin viini naudalle, lampaalle, pataruuille tai juustoille. Tai ihan vaan fiilistelyyn. Rypäleinä Corvina Veronese, Rondinella ja tutumpi Cabernet Sauvignon. 18 kuukautta tammitynnyreissä ja tuottaja lupaa säilyvyyttä oikein säilytettynä 10 vuotta vuosikerrasta. Säilyy, ellei tule juoduksi. Tässä kohtaa olimme eniten samaa mieltä Viini-lehden arvioitsijoiden kanssa, neljä tähteä (harmoninen, laadultaan erinomainen, hinta vastaa laatua ja suosituksena aromikkaat riistalihat). Selkeä suosikkimme!



Pitkän tarinan lopuksi fiilistelykuvia viikonlopun varrelta. Maisemia ja majavan tekosia, muiden muassa.

















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti