torstai 3. lokakuuta 2013

Sieniretkellä Hirvensalmella


Kuten jo aikaisemminkin on tullut kerrottua, on minulla monta erilaista kaverijoukkoa, joiden kanssa tehdään eri asioita. On viiniklubia, gourmetkerhoa, yksien kanssa käydään teatterissa, toisten kanssa konserteissa, joidenkin kanssa leffassa tai salilla. Ja sitten on jengi, joka tekee vuosittaisen The Sieniretken Hirvensalmelle. Nyt, syyskuun puolessa välissä, oli sen aika.

Sieniretki tehtiin laskujemme mukaan nyt kuudetta kertaa. Tosin se saattoi olla myös seitsemäs kerta, mutta lyhyellä matikalla tämä oli paras arvio, mihin päädyimme......

Sieniretki noudattaa aina samaa tai lähes samaa kaavaa. Meillä on ruokaryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa sapuskat. Ja sitten meillä on toinen ryhmä...... Perjantai-illan dinneri sisältää 3 ruokalajia viineineen, lauantai-aamuisin on brunssi ja sen jälkeen sauna. Saunan jälkeen ulkoillaan sienestäen joko lähimaastossa tai kävellään kirkolle. Lounas tehdään itse tai nautitaan paikallisella Nesteellä. Juu, luit oikein, Nesteellä :) Sen jälkeen taas saunotaan ja vielä illan päätteeksi syödään itsemme ähkyiksi, jotta taas sunnuntaiaamuna voi suoraan sängystä kierittää itsensä brunssille. Sitten vielä kerran saunotaan ennen kotiinlähtöä. Näin se on aina mennyt ja näin se tulee aina menemään. Voimalla kuuden naisen. Paitsi nyt vain viiden. Lopputulos tästä retkestä on naurusta hellät vatsalihakset sekä myös noin 3 kiloa kohonnut paino. Joka kerta päätämme aloittaa heti maanantaina uuden terveellisen elämän......

Kolmena vuotena (tai ehkä neljänä) olemme hankkineet ruuat pääasiassa Heinolan ABC:n pihapiiristä löytyvältä maatilatorilta, Heinolan Heilasta. Niin myös tänäkin vuonna. Mikään ei voita Heilan lihatiskiä ja niinpä sieltä tarttui tälläkin kertaa mukaan pihvilihojen lisäksi mausteisia makkaroita ja palvikinkkua. Ja tottakai myös vihanneksia, juustoja, porkkanasämpylöitä, mausteita. Ja lihapiirakat, jotka niin ikään perinteitä noudattaen nautittiin parkkipaikalla, kylminä konepellin päällä. Retkellä kun kerran ollaan....



Tarvikehankintojen viimeistely tehdään aina sitten vasta Hirvensalmen S-Marketilta. Perinteisesti. Kuten myös perinteisesti käymme tekemässä aina loton paikallisen SEOn baarissa. Ja ehkä siinä tulee nautittua myös yhdet neuvoa antavat ennenkuin auton nokka käännetään kohti mökkimaisemia.







Ellet koskaan herätä huomiota astuessasi sisälle baariin, niin kannattaa poiketa SEOlla. Siellä todella kääntyy päät!

Viime syksynä törmäsimme täällä erittäin innokkaaseen perussuomalaiseen kunnallisvaaliehdokkaaseen, joka ilmeisesti käytti baaria vaalitoimistonaan!







Ilman hyvin suunniteltua ostoslistaa tästä hommasta ei tulisi mitään!





Viisi naista, viiden naisen mökkikamat, sienikopat, juomat ja ruuat. Onneksi saimme lainaksi 7 hengen auton :) Hyvä, että riitti..... Kohta tarvitaan kai pikkubussi!

Alkuruuaksi teimme Maku-lehden ohjeen mukaan mausteista kurpitsakeittoa. Olimme järjestäneet alkuruuasta facebook-ryhmässämme äänestyksen ja se kevyesti voitti muut ehdotukset eli sekä sienikeiton että etanat. Kukaan meistä ei ollut valmistanut eikä syönyt kurpitsakeittoa aikaisemmin, ehkäpä se juuri siksi niin kiinnostikin.

Kuudelle hengelle saat keiton näistä aineksista:

2 sipulia
4 valkosipulinkynttä
150 g omenaa
2 rkl rypsiöljyä
1 rkl currytahnaa
1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
½ tuore chili suikaleina
1 kg kurpitsaa paloiteltuna
6 dl kasvislientä
2 dl kookosmaitoa
½ lime
1 rkl hunajaa
tuoretta korianteria


Sipulit ja valkosipulit silpuksi, omenat paloiksi ja kaikki kuullotetaan öljyssä. Lisätään curry, inkivääri ja chili, sekoitellaan muutama minuutti. Lisätään kurpitsapalat ja kasvisliemi, keitellään hiljalleen puolisen tuntia. Soseutetaan soppa sauvasekoittimella, lisätään kookosmaito, limemehu ja hunaja. Tarkistetaan maku.


Annokset piti koristella kookosmaitoraidoilla, mutta innokkaat kokkauskaverit hulauttivat koko purkillisen sopan sekaan, joten siinä oli sitten tuplamäärä kookosmaitoa. Tosin se ei haitannut yhtään mitään. Korianterisilppua sitten ripoteltiin koristeeksi. Ja keitto oli ihan taivaallista. Menee kyllä uudelleenkokkauslistalle (onkohan tuo edes yhdyssana?).



Keiton mausteisuus toi haastetta viinin valinnalle. Päädyimme vertailemaan kahden eri viinin sopivuutta. Ensimmäisenä testiin osui jenkkiläinen Kung Fu Girl  riesling,  joka jostain käsittämättömästä syystä (siis mun mielestä käsittämättömästä) kohosi viime vuonna kaikkialla kehutuksi ja palkituksi. Noh, minä en siitä pitänyt, mutta päätin lähestyä viiniä uudemman kerran avoimin mielin......

Viini maksaa Alkossa 14,99 euroa eli hintaa on jonkinverran. Viinissä on sokeria 20 g litrassa ja se luokitellaankin puolikuivaksi. Ruokasuosituksissa mainittu itämainen ruoka tuki viinin valintaa myös tämän keittomme kaveriksi.

Viini-lehden arvio ei enää parempi voi olla. Viisi tähteä, tyylikäs viini, löytö, luonteikas viini ja vaikka mitä. Viini-lehden vuoden viini 2012 -kisassa tämä voitti valkoviini-sarjan.







Toinen viini oli Stockmannin viinimyymälän myyjän suosittelema alsacelainen Wolfberger Riesling-Pinot Gris, hinnaltaan 12,99 euroa. Jäännössokeria löytyy tästäkin, mutta vain 7 g litraan. Ehkä sitten se olikin se ratkaiseva syy, miksi me kaikki pidimme tästä edellistä enemmän.

Viini-lehti antaa kolme tähteä laadukkaalle ja hyvin tehdylle viinille. Itse pidän oikeastaan kaikista Wolfbergerin tuotteista ja aika kivasti niitä Alkon valikoimasta löytyykin, varsinkin kun ottaa vielä tilausvalikoiman tuotteetkin mukaan. Wolfbergerin osuuskunta on toiminut Alsacessa Colmarin kaupungin lähistöllä, Eguisheimin kylässä vuodesta 1902. Pari vuotta sitten olin viinimatkalla juuri Alsacessa ja Wolfbergerin "tehtaanmyymälästä" tarttui mukaan pullo jos toinenkin :)









Pääruuan pihvien lisukkeeksi tehtiin mozzarellasalaattia (rucolaa, jäävuorisalaattia, tomaattia) ja pihvin päälle pyöräytin valkosipulisen, ruohosipulilla viimeistellyn maustevoin. Kyllä maistui hyvälle, varsinkin kun porukassamme on armoitettu pihvinpaistaja, jolla on taito todella hyppysissään. Mozzarellat marinoitiin pestolla ja koko komeus vielä koristeltiin paahdetuilla pinjansiemenillä.





Pihville oli valittu myös kaksi erilaista punaviiniä. Näiden välille emme saaneet niin selkeää eroa, mitä valkoviinien välille. Hyviä olivat molemmat.










Finca Constancia, kuuden rypäleen sekoite Espanjasta oli juuri sitä, mitä tuoteseloste lupasi. Täyteläinen, tanniininen, karhunvatukkainen, hennon vadelmainen, mustapippurinen, tamminen, lämmin. Hintaa tällä juomalla on 11,98 €.

Viini-lehti väittää tätä liian kalliiksi, kahden tähden sopusuhtaiseksi kokonaisuudeksi. Ruokasuosituksena medium-kypsyinen tumma liha tai riista. Eli juuri tähän kohtaan meille sopiva.

















Toinen viinivalinta oli vähän sellaista sanaleikkiä, Plan B. Shiraz Australiasta 12,99 eurolla. Täyteläinen, tanniininen, tumman marjainen, makean kirsikkainen, hennon yrttinen, mausteinen, kevyen tamminen, lämmin.

Viini-lehti tykkää kolmen tähden verran :) Ja omastakin mielestäni tämä viini toimii jopa ilman ruokaa. Varsinkin, jos laillani pitää tämmöisistä rotevista ja voimakkaista punkuista.






Jälkiruokana meillä oli suklaafondant vaniljajäätelön kera. Fondantit valmistettin G.W. Sundmans -ravintolan ohjeen mukaisesti.

Pehmeä suklaakohokas eli suklaafondant

100 g voita
40 g manteli- tai hasselpähkinäjauhoja
40 g (2/3 dl) vehnäjauhoja
100 g hienoa sokeria
80 g hyvää kuivaa tummaa suklaata 
(mitähän mahtaa olla kuiva suklaa? Eli ihan vaan tummaa suklaata, niin se on hyvä!)
3 munanvalkuaista
1 rkl juoksevaa hunajaa
20 g (runsas rkl) voita voiteluun

Ruskistetaan voi ja annetaan jäähtyä haaleaksi. Molemmat jauhot ja sokeri siivilöidään kulhoon ja lisätään sulatettu suklaa joukkoon. Valkuaisten rakenne rikotaan haarukalla ja lisätään massaan, samoin juokseva hunaja. Haalea ruskistettu voi sekoitetaan joukkoon voimakkaasti vatkaten. Vuoat voidellaan pehmeällä voilla ja nostetaan hetkeksi jääkaappiin. Vuoista 2/3 osaa täytetään suklaamassalla, näin jää kohoamisvaraa.


Vuoat laitetaan vielä jääkaappiin jäähtymään ja sitten paistetaan 170 asteessa (kiertoilmalla) 9 minuuttia. (Massan voi myös pakastaa ja paistaa sieltä suoraan otettuna 170 asteessa 12 min.) Kohokkaita pitää vähän aikaa seisottaa vuoassa ennen irroittamista. Tai sitten ne voi tarjota suoraan vuoista. Kohokas kuuluu olla sisältä juoksevaa. Niinkuin kuvasta näkyy...... Annokset hieman levisivät tarjottaessa, mutta se ei makuun vaikuttanut, vaan "kohokkaat" olivat sen puolesta aivan täydelliset.








Ja tottahan toki meillä oli myös jälkkäriviini! Nyt chileläinen 9,99 euron hintainen Emiliana Late Harvest Sauvignon Blanc. Viinissä on myös gewürztramineria, vaikka sitä ei nimessä mainitakaan. Makea, erittäin hapokas, ananaksinen, sitruksinen, hunajainen, hennon kukkainen viini sopii makeiden jälkiruokien lisäksi myös sekä juustoille että itämaiselle ruualle. Kannattaa kokeilla!

Viini-lehden arvioitsijat pitivät myös antaen kolme tähteä (laadukas ja hyvin tehty viini). Hinnaltaan edullinen laatuun nähden.

Ehdottomasti suosittelen kokeilemaan jälkkäriviinien käyttöä. Se nostaa jälkiruuan aivan uudelle levelille. Tätä viiniä voit nauttia lasillisen myös jälkiruuan sijaan.






Lauantaibrunssille väännettiin sitten luxuspyttipannua, josta tarkempi tarina löytyy täältä. Uudet perunat korvattiin vähän vanhemmilla potuilla ja lammasmakkara Heilan chorizolla ja mausteisella ryynimakkaralla. Koko komeuden päälle pyöräytettiin uppomuna ja kun mökkikeittiössä ei ollut etikkaa, niin sitten otettiin luovuus peliin ja kypsennettiin munat tuorekelmun avulla. Kätevät emännät :)






Saunomisen, 10 kilometrin luontopolkukävelyn ja muutamien kuraisten kantarellien jälkeen lounas nautittiin pizzan muodossa Hirvensalmen Nesteen Sataman Herkussa. Ja mitkä pizzat! Aivan mahtavat olivat ja hintaa vain 9,90 euroa. Lounas nautittiin terassilla hämmentävän lämpimässä syyssäässä. Sataman Herkku on auki vain kesällä ja näin syyskuussa enää viikonloppuisin.




Kinkku, salami, ananas, aurajuusto, valkosipuli. NAM!

Jälkkärisalmari :)

 Ja jotta ähky myös lauantain osalta olisi täydellinen, teimme vielä mökillä ilta/yöpalaksi maailman parasta sienipiirakkaa, josta edellinen postaus löytyy täältä. Varmuuden vuoksi olin tuonut kotipakastamisesta kehnäsientä ja kantarelleja, ja hyvä näin, koska luontopolun varrelta kerätyt kantarellit olivat mielestäni kelvottomia..... Hyvää tuli! Ja seuraksi raikasta fetasalaattia.



Eli tämän mahtavan viikonlopun jälkeen palasimme kotiin erittäin väsyneinä ja kolmisen kiloa lihavampina, mutta onnellisina ystävistä. Ja koska kyse on perinneretkestä, jossa mennään aina samoilla nuoteilla, niin ensi vuonna tulee vain ruokapäivitys :)

Loppuun tunnelmakuvia mökiltä ja kyliltä.... Elämä on kyllä mukavaa!




Kissakoski







Aamu-usvaa

2 kommenttia:

  1. Sä olet kyllä aivan ihana pro näiden juttujen kanssa! t. Sirkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkka! Tykkään niin kovasti näiden tarinoiden kirjoittamisesta, joten on hauskaa, jos niistä on iloa muillekin :)

      Poista